Markkinointisuunnitelmat ennen ja nyt

SOSTAC-malli luotiin 1990-luvulla markkinoinnin suunnitteluun. Sen loi PR Smith. SOSTAC-mallin vaiheet ovat tilanneanalyysi (Situation), tavoitteet (Objectives), strategian muodostus (Strategy), taktisten toimenpiteiden määrittely (Tactics), toimintasuunnitelma (Action) ja seuranta (Control). Siinä edetään selvissä vaiheissa tilanneanalyysista strategian ja taktiikoiden määrittelyyn. Toiminnan kautta edetään kontrolliin. Tätä mallia käytetään yleisesti digitaalisia markkinointistrategioita laadittaessa. Digitaalisuus on mullistanut perinteisen markkinointiajattelun. Perinteinen markkinointi noudatti pitkälti mallia jossa viesti kulki markkinoijalta asiakkaille tai kuluttajille. Perinteisessä markkinoinnissa puhutaan yleisesti ulospäin suuntautuneesta virrasta, outbound.

Digitaaliset kanavat ovat monimutkaistaneet kuviota asiakkaiden tai kuluttajien kentässä,asiakkaiden on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin muodostaa omia yhteyksiään ja tietokanaviaan. Tämän lisäksi digitaalisen markkinoinnin keskeinen ajatusmalli on sisäänpäin suuntautuva tiedon tai kiinnostuksen kulku, puhutaan inbound-käsitteestä. Kuluttajat lähestyvät markkinoijaa ja kiinnostavaa tuotetta helpommin kuin aikaisemmin. Hakukoneissa etsitään kiinnostavia aiheita ja kokemuksia vaihdetaan sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnin mitattavuus on uudella tasolla, ja kampanjoita voidaan muuttaa lennossa. Kohderyhmiä tavoitetaan ennennäkemättömällä tarkkuudella.

Perinteisistä markkinoinnin käsitemalleista nostan esille kaksi, AIDA ja 4P sekä 7P.  Yksi tunnetuimmista vanhoista markkinoinnin malleista on AIDA, joka etenee myös vaiheissa. Ensin herätetään huomio (Attention), ja siitä edetään kiinnostukseen (Interest), haluun (Desire) ja toimintaan (Action), ostamiseen. Tämä malli esiteltiin sen oikealla nimellä 1921 Yhdysvalloissa. Myös monet digitaaliset markkinoijat vannovat näiden vaiheiden nimeen. Malli ei sinänsä ole vanhentunut vaan ihmiset toimivat edelleen näiden vaiheiden kautta. Mallina AIDA on sellaisenaan kuitenkin liian lineaarinen eikä huomioi digitaalista monivaikutteisuutta, jossa eri vaiheet voivat tapahtua uusissa järjestyksissä tai päällekkäin.

Markkinoinnin klassisessa 4P-mallissa käsitellään tuotetta (Product), hintaa (Price), paikkaa (Place) sekä promootiota (Promotion). Mallin loi E. Jerome McCarthy 1960. Tätä laajennettiin 1981 lisäämällä malliin kolme uutta P-osaa, ihmiset (People), prosessit (Processes) ja fyysiset elementit (Physical Evidence). Verrattuna digitaaliseen markkinointisuunnitelmaan nämä mallit lähinnä luettelevat osa-alueita eivät ota huomioon uutta digitaalista kompleksisuutta tai kuluttajan uutta asemaa.

Yhteenvetona voidaan todeta että sekä klassisissa markkinoinnin suunnittelua helpottavissa malleissa että uudemmassa digitaalisen ajan SOSTAC-mallissa edetään määriteltyjen vaiheiden kautta. Digitaalisessa markkinointisuunnitelmassa korostuu mitattavuus, jota pitäisi harjoittaa jo ensimmäisistä kampanjapäivistä alkaen. Markkinoinnin taktiikat mukautuvat nopeasti ja niitä tuleekin muuttaa matkan varrella. Kuluttajien uusi asema ja sosiaaliset mediat tuovat mukaan uuden muuttuvan tekijän markkinoijalle, arvaamattomuuden. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua ja seurantaa markkinointisuunnitelman osana.

Lähteet: http://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/sostac-model/ [8.10.2015]
http://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/online-business-revenue-models/marketing-models/ [8.10.2015]